Ydinvoimainsinööri loikkasi devaajaksi – ”On luotettu ja arvostettu olo”

Reilu vuosi sitten Compilelle tullut full stack -kehittäjä Hannes Alarotu teki ennen devaajan uraansa töitä Fortumilla ydinvoimaturvallisuuden yksikössä. 

Hannes, miksi päätit vaihtaa alaa 29-vuotiaana?

”Vuonna 2015 elettiin Fukushiman onnettomuuden jälkikaikuja eikä Olkiluoto 3 ollut vielä valmistunut. Tuntui, että suomalainen ydinvoima on laskevan auringon ala. Kuulin työpaikasta, joka otti junioridevaajia ilman työkokemusta. Olin kirjoittanut ensimmäiset koodirivini 14-vuotiaana ja opiskellutkin koodausta sivuaineena, joten päätin tarttua tilaisuuteen.”

Miten päädyit Compilelle? 

”Olin pankissa sisäisenä kehittäjänä kun sain puhelinsoiton Compilen perustajalta Mika Perttilältä. Siinä vaiheessa koin, että työssäni oli vielä paljon opittavaa joten sanoin Mikalle että soita vuoden kuluttua. Unohdin asian mutta Mika ei. Hän soitti ja kertoi, miten täällä onnellinen työntekijä on kaikki kaikessa. Epäilin sen olevan mainospuhetta mutta halusin silti kokeilla. Näin vuoden jälkeen voin todeta, että aika hyvin on toteutunut se, mitä Mika silloin lupasi.”

Mitä teet tällä hetkellä?

”Meidän pieni viiden hengen tiimi koodaa operaattorilla kahteen eri kuluttajapalveluympäristöön backoffice-työkaluja esimerkiksi myyjille ja asiakaspalveluhenkilöille. Molemmissa ympäristöissä on omat koodarinsa joilla hyväksytämme meidän koodin. Välillä kaipaan sitä, että meidän tiimi omistaisi koodin jota teemme, mutta toisaalta tykkään siitä että saan vaihdella eri alustateknologioiden välillä. Samoin tykkään tiimin pienuudesta. Joka aamu ehditään jutella projektistatuksen lisäksi kuulumisiakin. Jos tiimi olisi 15-henkinen, ei inhimillisyyden vaalimiselle jäisi aikaa.”

Olet mukana kurssilla, jossa opetellaan kommunikoimaan paremmin. Miksi?

”Sieltä löytyy hyviä työkaluja arkeen. Esimerkiksi kaiuttamistekniikalla saa sellaisetkin ihmiset jakamaan ajatuksiaan, jotka eivät sitä luonnostaan tee. Jos toinen sanoo, että ”olin eilen keskustassa”, voit sanoa että ”ai keskustassa?”. Hän jatkaa että ”joo, kävin kahvilla”. Siihenkin voi vastata kysyvällä intonaatiolla että ”kahvilla?”. Kaiuittaminen antaa toiselle kokemuksen siitä, että olet kuunnellut ja kiinnostunut siitä, mitä hän sanoo. Näin ujompikin ihminen saattaa rohkaistua jakamaan enemmän.”

Mistä olet ollut ylpeä urallasi?

”Olin luonut simppelin ominaisuuden myyjien käyttöliittymään verkkokaupassa. Aiemmin myyjillä ei ollut mahdollisuutta määritellä etukäteen, milloin uuden loppuasiakkaan mobiililaajakaista alkaa toimia. Se heikensi asiakaskokemusta operaattorivaihdon yhteydessä. Koodasin frontissa päivämääräboksin ja siihen liittyvän logiikan niin että jatkossa vaihto on loppuasiakkaalle saumaton. Asiakkaan päässä oltiin niin tyytyväisiä että minua pyydettiin demoamaan ominaisuus useamman kymmenen ihmisen yleisölle. Siitä tuli luotettu ja arvostettu olo.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.