”Ei tää nyt s*****a mikään eläkevirka ole” – Osaamisen kehittämisessä on kyse konsultin tulevaisuudesta, ei vain asiakasprojekteista

Aikuiset kysyvät usein lapsilta että ”Mikä sinusta tulee isona?”

Lapsena haaveita on paljon. 

Yhtenä päivänä unelmien ammatti saattaa olla tiktokkaaja, seuraavana poliisi, sitä seuraavana puudelien trimmaaja. 

Aikuisena harvemmin kukaan tulee kysymään että mistä haaveilet.

Jos joku kysyisi, tietäisitkö edes?

Se saattaa olla yllättävän vaikeaa.

Tämä on paljastunut kuukausikeskusteluissa konsulttien kanssa.  

Vaikka pääpaino näissä keskusteluissa on siinä, mitä konsultille kuuluu ja mitä huolia, ongelmia tai ilon aiheita arkeen liittyy, vuoden vaihteessa otimme keskusteluihin mukaan kysymyksen pitkän kantaman suunnitelmasta.

Kysymys kuuluu:

”THE DEVELOPMENT DONE SUPPORTS MY LONG TERM VISION?”

Vastausten varianssi on ollut laaja. 

Annetaan esihenkilö Jari Hakulisen kertoa.

”Jotkut ovat tienneet, millaisia projekteja haluavat seuraavien vuosien aikana kokeilla ja millaista kouluttautumista toivotat. Mutta monelle konsultille kysymys on tullut yllätyksenä ja aiheuttanut pään vinoon menemistä. Useampi on todennut, ettei heillä ole mitään pitkän kantaman suunnitelmaa.” 

”Syitä kysymyksen esittämiseen on kaksi. Yhtäältä olemme halunneet rohkaista ihmisiä miettimään osaamisensa laajentamista ja lisäkouluttautumista niin että heillä olisi jatkossa enemmän valinnanvaraa asiakasprojektien suhteen. Toisaalta olemme halunneet rohkaista ylipäätään unelmoimaan, vaikkei se edes liittyisi Compileen. Yhdellä konsulteista olikin selkeä visio: ”ei tää nyt s*****a mikään eläkevirka ole” 😄 Monet ovat uskaltautuneet pohdiskelemaan, millaiseen työpaikkaan haluaisivat Compilen jälkeen.”

”Uskon, että kun otamme konsultin unelman vakavasti ja tuemme häntä matkalla sen saavuttamiseksi, sitä motivoituneempi hän on tekemään meillä töitä, olipa se aika pitkä tai lyhyt. On ollut myös itselle kiva kun ei ole tarvinnut teeskennellä, että osaamista kehitetään vain Compilen asiakasprojektien tarpeisiin vaan että kyse on isommasta asiasta – konsultin elämän mielekkyydestä myös tulevaisuudessa.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.