Näin vältät katastrofin softakehitysprojektissa – korjaamalla yhden asian

⛔ Kun tutkii pieleen menneitä ohjelmistokehitysprojekteja alalla, huomaa että moni katastrofi olisi voitu välttää fiksaamalla yksi ainoa asia:

se että tiimin devaajat eivät kokeneet turvalliseksi sanoa ääneen näkemyksiään ja huoliaan.

Eli siis psykologisen turvattomuuden kokemus.

Nimittäin yksikään kehityshanke ei ole koskaan mennyt tanssimalla maaliin.

Ongelmia ilmaantuu aina.

Kyse on vain siitä, missä vaiheessa ne huomataan.

Mitä nopeammin, sen parempi.

Mutta jos devaaja kokee, ettei uskalla nostaa esiin ongelmia tai jakaa kehitysideoitaan tai purkaa konfliktitilanteita, katastrofin riski kasvaa nopeasti.

Sillä jos ongelmien päälle ehditään rakentaa kokonainen järjestelmä, siitä ei seuraa hyvää.

No miten Compilen kaltainen konsulttiyritys voi vahvistaa konsulttinsa psykologisen turvallisuuden tunnetta kun tämä toimii kaukana asiakkaan tiimissä eikä oman firman toimistolla?

Näillä 3 tavalla:

📆 Pitämällä asiakkuusvastaavan ja konsultin kesken joka kuukausi pulssipalaverin, jossa käydään läpi tämän hetken fiilikset, epäkohdat ja turhautumiset. Kun ongelmista puhuminen on tehty arkipäiväiseksi, häiritsevät tekijät nousevat helpommin esiin.

🤝 Sopimalla yhdessä, miten epäkohtia viedään eteenpäin. Meillä asiakkuusvastaava on voinut ottaa ongelmasta kopin ja puhua asiakkaan kanssa niin ettei konsultin ole tarvinnut.

💬 Vahvistamalla konsultin kommunikaatiotaitoja. Järjestämme konsulteillemme säännöllisesti kommunikaatiokoulutusta, josta he saavat työkaluja esimerkiksi solmuun menneiden tilanteiden purkamiseen.

Tällä kaikella on merkitystä.

Kun konsultti uskaltaa tuoda esiin näkemyksensä ilman että pelkää tulevansa tuomituksi, projektin onnistumisprosentti moninkertaistuu.

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.