Miksi valita kestävä ohjelmistokehitys?

Mitä niitä syitä nyt olikaan: onnelliset ihmiset, tasa-arvoinen yhteiskunta, puhdas luonto…

Hyöty #1 – Se on inhimillistä

Usein IT-projekteissa asiakasta turhauttaa henkilöstön nopea vaihtuvuus. Syy: konsulttifirmoissa ei osata sovittaa yhteen koodarien osaamista ja hankkeiden sisältöä. Tämä johtaa loppuunpalamisiin ja viivästyksiin asiakkaan päässä. Niin ei tarvitse olla. Kun konsultille löydetään oman vahvuusalueen projekti ja hän saa sopivasti haastetta kyvyilleen, työ on mielekästä muttei kuormita. Sellaisella on dramaattinen vaikutus. Meillä sairaspäivien määrä on kolmanneksen alan keskiarvosta. Ja kun henkilöstön vaihtuvuus alalla voi olla väliaikaisesti jopa 30-40 %, meillä se on pitkällä aikavälillä alle 10 %.

Hyöty #2 – Se on teknisesti fiksua

Iso osa tämän maan IT-hankkeista menee pieleen, koska sovellusten pohjatyö on tehty sinnepäin. Siksi jatkokehityksestä tulee kallista. Tekninen kestävyys ei ole vain sovelluksen pitkäikäisyyttä. Se on myös kykyä ennakoida sitä, miten sovellusta saatetaan haluta käyttää tulevaisuudessa. Siksi pohjatyön laatuun vaikuttaa konsulttien pitkä kokemus ja jatkuva osaamisen kehittäminen. Meidän jokaiselle konsultillemme tehdään henkilökohtainen oppimispolku. Niin pysymme kartalla siitä, mitä asiakas tarvitsee – myös tulevaisuudessa.

Hyöty #3 – Se tuo tuloksia

Vaikka jokaiselle firmalle on tärkeää tehdä tulosta, erityisen kriittistä se on pörssiyrityksille. Niiden kunnarit ja palot arvioidaan julkisesti. Siksi pörssiyrityksissä toivotaan varmuutta esimerkiksi haastavien IT-projektien onnistumisesta. Onko sellaiselle takeita? On. Vuosien varrella hioutunutta prosessiamme tutkitaan jopa yliopistotasolla ja sitä testataan joka päivä kaikkein vaativimmissa olosuhteissa: pörssiyritysten hankkeissa jotka tähtäävät liiketoiminnan optimointiin ja laajentumiseen. Testin lopputulos: meillä on 25+ Suomen tyytyväisintä asiakasta.

Hyöty #4 – Se auttaa kaikkia meitä

Yhteiskunnan keskeisiä toimintoja – äänestämistä myöten – ollaan viemässä nettiin. Vaikka suunta on hyvä, teknologinen murros ei ole ongelmatonta. Nimittäin digitalisaatio ei ole taikasauva joka automaattisesti muuttaa kaiken helpommaksi ja paremmaksi. Se voi olla myös eriarvoisuutta vahvistavaa. Siksi meidän koko henkilökunta koulutetaan siihen, miten suunnitteluprosessissa otetaan huomioon esimerkiksi näkövammaisten esteetön pääsy sovellukseen. Tulevaisuudessa digipalveluiden pitää olla saatavilla ihan jokaiselle.

Hyöty #5 – Se auttaa planeettaa

On arvioitu että tällä hetkellä IT-järjestelmät kuluttavat 4 % maailman sähköstä. Viiden vuoden kuluttua luku on 12 %. Näin ei voi jatkua. Kuvittele, että johonkin avoimen lähdekoodin kirjastoon tehtäisiin pieni koodimuutos, jonka ansiosta ohjelma käyttäisi millivatin vähemmän sähköä. Yksinään se ei ole paljon, mutta jos sama kirjasto pyörii miljardissa päätelaitteessa, äkkiä säästö onkin parin ydinvoimalan tuotannon verran. Tästä näkökulmasta on yllättävän paljon väliä, millaisen koodin varaan sovelluksesi rakentuu.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.