Hyvä tiimi nopeuttaa työtä – ”Ilman kollegaani olisin hakannut päätä seinään paljon pidempään”, sanoo ohjelmistokehittäjä

2000-luvun alussa Pietarista Suomeen muuttanut software engineer Vladislav Guskov on tehnyt yli vuosikymmenen töitä ohjelmistokehittäjänä sekä tuotetaloissa että konsulttina. Compilessä on vierähtänyt kohta viisi vuotta. 

 

Vladislav, mitä teet tällä hetkellä?

”Olen kehittäjänä pankin softaprojektissa, jonka kautta heidän asiakkaansa voivat hakea asuntolainaa. Porukassa on pankin omia devaajia sekä muutama meitä konsultteja. Aiemmin olen ollut teollisuuden ja teleoperaattoreiden projekteissa.”

 

Miten päädyit koodaamisen pariin? 

”En ole koskaan harkinnutkaan mitään muuta alaa. Kouluikäisenä ostin kirjan, jossa opetettiin koodaamista html4:lla. Luin sen, ja tein parissa viikossa itselleni kotisivut. Siitä se lähti.”

 

Hallitset sekä frontendin että backendin. Kumpi on parempi?

”Tykkään fronttidevauksesta tosi paljon. Tällä hetkellä teen Reactilla, Reduxilla ja Typescriptillä. Vaikka bäkkärin kehittäminen on tärkeää, se on sellaista piilotyötä. Frontissa näkee nopeasti lopputuloksen koko komeudessaan. Siinä saa koodata designereiden tuottamat leiskat eläväksi kuvaksi niin että kontentti muuttuu sen mukaan, miten käyttäjä sovellusta käyttää. Se on hyvin tyydyttävää.”

 

Olet aiemmin ollut vuosia tuotetaloissa. Miksi loikkasit konsultiksi ja miksi juuri Compileen?

”Työnantajani myytiin isommalle yritykselle ja projekti, jossa työskentelin, lakkautettiin. Kun sen seurauksena tiimini hajotettiin ympäri taloa, olin henkisesti valmis vaihtamaan työpaikkaa. Tiesin suurin piirtein, mitä odottaa konsultoinnilta, sillä aloitin urani näissä hommissa. Compilesta kiinnostuin ystävän suosituksesta. Palkka ja matala byrokratia vakuuttivat.”

 

Millainen on mielestäsi hyvä tiimi? 

”Sellainen, jossa annetaan apua kun sitä tarvitsee. Kun aloitin nykyisessä projektissa, en saanut kehitysympäristöä pyörimään. Vaikka olin lukenut wikiohjeet moneen kertaan, törmäsin toistuvasti ihmeellisiin virheisiin käynnistysvaiheessa. Se turhautti. Sitten kollega tuli avuksi. Paljastui, että itsestäänselvinä pidettyjä tietoja oli jäänyt kirjaamatta wikiin. Saimme asennusvirheet fiksatuksi. Ilman kollegaani olisin hakannut päätä seinään paljon pidempään.”

 

Mikä tapaus on jäänyt mieleen?

”Muutama vuosi sitten kehitin yrityksille suunnattua verkkokauppaa. Tiimissä ihmeteltiin, miksi sivut latautuivat niin hitaasti. Mutta koska asiaa ei mainittu ticketeissä, sen annettiin olla. Minua hitaus häiritsi. Vaikka asia ei kuulunut tontilleni, selvittelin sitä muiden töiden ohessa. Huomasin, että backendistä päätyi frontendiin outo bundlepaketti, joka oli kymmeniä megatavuja liian iso. Visualisointityökalu näytti kaikki tiedostot, jotka ohjautuivat pakettiin. Sen avulla jäljitin ylimääräiset tiedostot ja pystyin siirtämään ne pois. Kävi ilmi, että sivuja mukautettaessa oli tapahtunut virhe, jonka johdosta väärät tiedostot ohjautuivat bundleen. Mittaus osoitti, että tiedostojen poistaminen kasvatti latausnopeutta 50 %. Asiakas oli todella kiitollinen ja nosti asian esiin sisäisessä viestinnässä. Se tuntui hyvältä.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.