Lentokapteenista tulikin ohjelmistokehittäjä – ”Aiemmasta urasta on hyötyä devauksessa”

Vaikka moni konsulteistamme on ollut jo pienestä pitäen kallellaan tietokoneisiin, osalle devaajan työ on toinen ura.

Heihin kuuluu software specialist Niko Tastula, joka aloitti Compilessa alkuvuodesta. Parikymppisenä nuorukaisena Tastula kouluttautui lentäjäksi ja ehti tehdä sitä kaikkiaan 15 vuotta.

 

Niko, mikä sai vaihtamaan alaa?

”Lentäminen on epäsäännöllistä kolmivuorotyötä. Työlistat tulivat ylhäältä eikä omiin vuoroihin voinut juuri vaikuttaa. Valta oman elämän aikatauluihin puuttui kokonaan. Se, että nyt saan tehdä työt kotoa käsin etänä, on minulle iso arvo.”

 

Onko lentäjän työstä ollut hyötyä ohjelmistokehityksessä?

”Esimerkiksi kaukolentoja lennettäessä kippari ja perämies istuvat pitkiä päiviä ohjaamossa kaksistaan. Usein en edes tuntenut työkaveriani entuudestaan. Sellainen hioi sosiaalisia taitoja ja opetti tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Samoin assertiivisuuteni tulee sieltä. Olen aika tarkka huomaamaan jos jokin ei ole kunnossa, ja sanon siitä heti. Nimittäin jos lentokoneen mittari näyttää kummallista lukemaa, siitä on parasta ilmoittaa. Lentoalalla on se kiinnostava piirre, että rangaistuskulttuuri puuttuu kokonaan. Koska yksikin virhe voi johtaa vaaratilanteisiin, on tärkeää, että ihmiset uskaltavat raportoida mokistaan ilman pelkoa, että menee työpaikka. Sitten raporttien pohjalta mietitään, miten toimintaa voi kehittää niin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan.”

 

Mikä koodauksessa viehättää?

”Se, että saa automatisoiduksi asioita. Kun painaa nappia niin jokin asia tapahtuu. Siinä on jotain lapsellisen siistiä.”

 

Olit aiemmin freelancer. Mikä sai loikkaamaan palkkatöihin?

”YEL-muutosten myötä rupesin laskeskelemaan, että freelancerin ja työntekijän palkkaero ei ollut kovin suuri. Freelancerinä minulla oli suurempi vapaus, mutta työntekijänä hyvää on esimerkiksi sairaslomat ja se, että olen päässyt irti hallinnollisista hommista.”

 

Mistä koodaukseen liittyvästä olet ylpeä? 

”Useampi vuosi sitten tein eräässä projektissa data pipelinejä Azureen. Vähän aikaa sitten kuulin, että ne pyörivät edelleen eikä niitä ole tarvinnut huoltaa. Siitä tuli hyvä mieli.”

 

Mitä harrastat vapaa-ajalla? 

”Meillä on kotipihalla kasvihuone, jossa kypsyy tomaattia, kurkkua ja chiliä. Siitä riittää koko kesäkauden tarpeiksi. Kerään kasvihuoneesta dataa antureilla, jotka rekisteröivät ilmankosteutta ja -painetta. Koska kasvit eivät tykkää siitä, että yöllä on 10 astetta ja päivällä 60, näen käyristä, milloin tarvitaan tuuletusta ja minkä verran. Viime kesänä päätin säästää ja tilasin Kiinasta aurinkopaneelituulettimen. Osoittautui aivan p*skaksi. Joten tuulettimen etsintä jatkuu.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.