”Työhaastattelu odotti mutta itseluottamus oli hukassa”– Tämä palautti devaajan uskon itseen

Uzbekistanista vuonna 2005 Suomeen muuttanut Yuliya Mun aloitti Compilessa full stack -devaajana viime keväänä.

 

Yuliya, miten alunperin päädyit Suomeen?

”Kun aloitin opiskelut vuosituhannen vaihteessa, tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka olivat kuuma aihe Uzbekistanissa. Tiesin Suomen, sillä Nokia oli silloin kova juttu maailmalla. Kun sain tietojenkäsittelytieteen kandin paperit, kuulin ystävältäni, että Kuopion yliopistossa voisi opiskella maisteriksi informaatiotieteestä. Niin tulin tänne. Valmistuttuani löysin sekä työpaikan että aviomiehen 🙂 . Elämä on nyt täällä, mutta soittelen kyllä Uzbekistaniin viikottain äidille ja siskolle.”

 

Mikä koodaamisessa viehättää?

”Tykkään ratkoa ongelmia. Siinä oppii aina jotain uutta. Ja tietysti tuntuu tyydyttävältä kun näkee koodin toimivan.”

 

Aloitit työt keväällä. Miten ensimmäiset viikot sujuivat? 

”Ensin kävin haastattelussa yhtä asiakasprojektia varten, mutta en tullut valituksi siihen. Seuraava haastattelu oli jo sovittu, ja se jännitti. Tuntui, ettei minulla ollut itsevarmuutta. Olin ollut puolitoista vuotta kotona lapsen kanssa, ja sitä edellisistä työhaastatteluista oli vuosia. Kerroin huolistani Paavolle. Hän järjesti minut saman tien Anna Lahden (Talent Sqrd) sparrattavaksi. Annan kanssa käytiin läpi muun muassa, millaisia kysymyksiä minulta kysytään ja miten kannattaa vastata. Se antoi itseluottamusta. Kun seuraavana päivänä menin haastatteluun, tiesin mitä olin tekemässä – ja pääsin projektiin. Paavolle ja Ilkalle on ollut helppo puhua kaikesta. Ja Tuuli on auttanut tosi paljon.”

 

Miten Compile eroaa aiemmista työpaikoistasi?

”Tällaisessa pienemmässä firmassa kaikki tapahtuu nopeasti. Kun isossa yrityksessä jokainen päätös pitää hyväksyttää vaikka kuinka monella ihmisellä, täällä voi soittaa yhdelle ihmiselle, joka sanoo joo. Samoin on kiva, että Compile investoi paljon sisäiseen koulutukseen. Olen käynyt muun muassa Golang- ja AWS-kursseilla. Tuntuu ihmeelliseltä, että voi opetella uusia taitoja ja teknologioita, ja siitä maksetaan palkkaa!”

 

Onko uralta jäänyt jokin tilanne mieleen?

”Tästä tapauksesta on vuosia. Meidän tiimi oli kehittänyt sovellusta jo kuukausia, ja sen suoritusnopeus oli saatu huippuunsa. Eräänä aamuna huomasimme, että tuote oli paljon hitaampi kuin normaalisti. Tutkimme tuotteen läpikotaisin, mutta mitään syytä hidasteluun ei löytynyt. Lopulta monen mutkan kautta onnistuimme jäljittämään ongelman teleoperaattorin verkkoyhteyteen, jota tietokanta käytti. Siellä oli tehty muutoksia, jotka olivat vaikuttaneet kaikkien heidän asiakkaidensa yhteyksiin. Edes he itse eivät olleet ehtineet huomata ongelmaa. Muistan, miten kovasti he kiittelivät meitä sen jälkeen.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.