📈 ”On tärkeää, että devaajilla on työlleen selkeä liiketoiminnallinen konteksti”, sanoo full stack -kehittäjä

Full stack -kehittäjä Tapani Leskinen on ehtinyt nähdä urallaan monenlaisia rooleja ja työyhteisöjä. Compileen hän tuli kolme vuotta sitten.

Tapani, miten olet päätynyt alalle?
”Kipinä syttyi jo nuorena poikana. Katsoin vierestä isääni, joka työskenteli ohjelmistokonsulttina operaattorille. Se mitä hän teki, näytti siistiltä.”

Kerro työstäsi.
”Ympyrä sulkeutuu. Olen sattumalta itsekin operaattoriasiakkaan projektissa, nyt kolmatta vuotta. Toimenkuva on muuttunut moneen kertaan matkan varrella. Tällä hetkellä iso osa työtäni on vanhan järjestelmän backendin päivittämistä.”

Mikä on devauksessa kivointa?
”Tykkään olla niin proaktiivinen päätöksentekijä kuin ylimääräinen käsipari – mitä projekti kulloinkin sattuu tarvitsemaan. Mutta kaikkein hienointa on softa-arkkitehdin työ. Olen tehnyt sitä aiemmin urallani. Siinä roolissa on valta luoda jotain uutta ja päättää itse, millainen järjestelmästä tulee.”

Mikä tekee Compilesta erilaisen kuin aiemmat työpaikkasi?
”Täällä kaikki ovat senioreita ja omanlaisiaan taiteilijasieluja. Voin keskustella mistä vain ja saan apua jos menee sormi suuhun. Myös omassa tiimissäni on kollega Compilesta. Välillä egot törmäävät kun tavat koodata tai käyttää kirjastoja poikkeavat toisistaan. Mutta ratkomme asiat aina – joko puhumalla tai testaamalla. Jos osoittautuu että toinen onkin oikeassa, se saattaa ärsyttää hetken. Mutta kun vedän syvään henkeä, tajuan että hei, opin juuri jotakin uutta.”

Millainen on hyvä product owner?
”On tärkeää, että myös devaajilla on työlleen selkeä liiketoiminnallinen konteksti. Hyvä PO tarjoaa sen. Ensin liiketoiminnalla täytyy olla visio. Sitten arkkitehtien pitää ymmärtää, mitä sen saavuttaminen vaatii teknisesti. PO:n tehtävänä on vuotaa bisneksen ja arkkitehtien visio devaajille ja pitää huoli, että se pysyy kirkkaana. Myös järjestelmällisyys on tärkeä ominaisuus. Muuten esimerkiksi työmääräarviot heittävät häränpyllyä, mikä johtaa sekasortoon. Mitä parempi PO, sitä helpompi on devaajien työ.”

Onko uraltasi jäänyt joku tapaus mieleen?
”Tästä on vuosia. Asiakas tarvitsi softaa, jolla voisi sekä piirtää bisnesprosessinotaatiot että automatisoida ne. Yrityksellä oli monia erityistarpeita, jotka edellyttivät softalta korkean luokan kustomoitavuutta. Tiesin, että talossa oli muitakin, jotka suunnittelivat samanlaista ratkaisua, mutta he olivat erikoistuneet olemassaolevien softien tviikkamiseen. Itse halusin rakentaa kaiken nollasta, jotta softa olisi täydellisen muokattavissa. Haaste vaikutti isolta mutta inspiroivalta. Sain luoda liiketoiminnan tarpeiden pohjalta juuri sellaisen arkkitehtuurin kuin halusin. Kuumotti mennä esittelemään suunnitelmaa isoille pomoille ja pyytää satoja tuhansia euroja sitä varten. Mutta ehdotukseni sai kuin saikin vihreää valoa. Se tuntui hienolta.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.