Sosiaalinen kestävyys

Monet liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset toiminnot muuttuvat entistä riippuvaisemmiksi ohjelmistoista, mikä kokonaisuudessaan lisää alan eettistä vastuuta. Sen lisäksi, että mietimme millaiset hankkeet ja projektit ovat yhteiskunnalle hyödyksi, on pohdittava, voiko niistä koitua yhteiskunnalle jotain haittaa. Elämme tiedon kyllästämää aikaa, jossa huoli muun muassa yksityisyyden suojasta ja datan hakkeroinnista on vahvasti läsnä. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyy vahvasti toki myös ihmisten pitäminen työkykyisinä, minkä me pyrimme turvaamaan panostamalla ensisijaisesti työntekijöidemme jatkuvaan oppimiseen ja hyvinvointiin.

Microsoftin Jeffrey Snover esittää, että seuraavia yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä tulisi pohtia ohjelmistokehityshankkeissa:

  • Parantaako ratkaisu ihmisten elämänlaatua?
  • Voitaisiinko ratkaisua väärinkäyttää johonkin epäeettiseen?
  • Mitkä käyttäjäryhmät on suljettu pois?
  • Onko tekemisemme eettistä?
  • Onko tekemisemme laillista?

 

Ohjelmistokehittäjien lisääntyvän yhteiskuntavastuun vuoksi on siis tärkeää, että ohjelmistokehittäjät ovat kykeneväisiä ja kiinnostuneita punnitsemaan koodin tekniseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvien seikkojen lisäksi myös näitä kysymyksiä.

Inhimillinen kestävyys viittaa yksilön jatkuvaan, elämän mittaiseen kehittymiseen ja hyvinvointiin ja luo pohjan neljälle muulle osa-alueelle. Tyytyväiset, sitoutuneet ja osaavat työntekijät mahdollistavat teknisesti kestävien ja siten pitkällä aikavälillä kustannustehokkaiden ratkaisujen toteuttamisen. Kun yksilöt ovat osaavia ja koulutettuja, on heillä hyvät valmiudet luoda teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakasyritysten, ympäröivän yhteiskunnan sekä ympäristön tulevaisuuden kilpailukyvyn. Sosiaalinen kestävyys viittaa siis ohjelmistokehittämisen yhteiskuntavastuuseen ja ekologinen kestävyys sen ilmastovaikutuksen minimoimiseen.

Kiinnittämällä erityistä huomiota näihin kestävän ohjelmistokehityksen osa-alueisiin pystymme paremmin varmistamaan projektien onnistumisen ja korkean asiakastyytyväisyyden.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.