Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys ohjelmistokehityksessä viittaa siihen, että ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Asiakkaan budjetilla ei vain kokeilla, vaan valitaan aidosti juuri heidän toimintaympäristöönsä parhaiten soveltuvat teknologiat, työkalut ja ratkaisut. Ominaisuuksien kehittämiseen kestävästi kuuluu pienissä osakokonaisuuksissa eteneminen sekä oikeanlainen resurssointi kullekin projektin vaiheelle.

Ohjelmistokehittäjien osaaminen nousee myös taloudellisen kestävyyden näkökulmasta avainasemaan. Ryhmä vähemmän kokeneita koodareita voi saada tuotteen ensimmäisen version valmiiksi nopeasti, jolloin yritys saattaa hetkellisesti säästää. Kokenut tiimi tulee kuitenkin pitkässä juoksussa huomattavasti edullisemmaksi, koska kokeneet kehittäjät pystyvät alusta saakka ottamaan paremmin huomioon jatkokehityksen ja tuotteen ylläpidettävyyden. Näin toimittaessa kallisarvoisia resursseja ei kulu jatkuvaan hankalasti ylläpidettävän koodin uudelleenkirjoittamiseen ja korjaamiseen.

Lisäksi on ajateltava loppukäyttäjien järjestelmään kuluttamaa aikaa. Jos esimerkiksi jokin käytössä oleva järjestelmä ei vaikka vain tilapäisesti ole saatavilla, voi menetetty aika johtaa valtaviin taloudellisiin menetyksiin. Jos järjestelmää ei ole suunniteltu käsittelemään kävijäpiikkiä, tekee sellainen järjestelmästä käytännössä katsoen käyttökelvottoman, jolloin taloudelliset menetykset voidaan laskea minuuteissa, joina käyttäjiä ei ole pystytty palvelemaan. Järjestelmän kaatumisen todennäköisyys pienenee, jos ohjelmisto on rakennettu kestävyyttä silmällä pitäen, joten sen huolelliseen rakentamiseen investoiminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin pitkässä juoksussa. Näistä syistä meidän tulee jatkuvasti miettiä, kuinka ohjelmistojärjestelmät voidaan luoda niin, että sidosryhmien pitkäaikaiset sijoitukset ovat mahdollisimman hyvin turvattuja taloudellisilta riskeiltä.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.