Tekninen kestävyys

Tekninen kestävyys viittaa järjestelmien pitkäaikaiseen käyttöön ja mahdollisuuksiin kehittää niitä muuttuvien olosuhteiden ja vaatimusten mukaisesti. Jokaisen hankkeen pitäisi elää ainakin 5-10 vuotta eteenpäin, sillä jatkokehittäminen on tärkeä osa asiakkaidemme liiketoimintaa. Softan ylläpito vaikeutuu huomattavasti ja sen edelleen kehittäminen vie paljon aikaa ja rahaa, mikäli tulevaisuutta ei oteta alusta asti huomioon.

Siksi ohjelmistokehittäjien on osattava ja haluttava miettiä teknologioiden ja arkkitehtuurin jatkokehitettävyyttä tulevien vuosien aikana. Tämä taito kehittyy yleensä parhaiten kokemuksen karttuessa, kun on itse yrittänyt ylläpitää huonolaatuista koodia ja oppinut jättämään koodin parempaan kuntoon kuin se oli sen pariin saavuttaessa.

On myös tärkeää, että asiakkaita kannustetaan parantamaan kehityksen työkaluja ja menetelmiä siten, että teknistä velkaa ja huonolaatuista koodia ei päätyisi versionhallintaan ja tuotantoon. Tähän sisältyvät muun muassa koodin laaja automaattinen testaus sekä katselmoinnit, joissa on koko tiimi mukana ja joissa ongelmakohdat nostetaan aidosti esille. Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa laatua, vähentää regressiota ja nopeuttaa tuotantoa, eli loppujen lopuksi säästää hermoja, aikaa ja rahaa.

Inhimillinen kestävyys viittaa yksilön jatkuvaan, elämän mittaiseen kehittymiseen ja hyvinvointiin ja luo pohjan neljälle muulle osa-alueelle. Tyytyväiset, sitoutuneet ja osaavat työntekijät mahdollistavat teknisesti kestävien ja siten pitkällä aikavälillä kustannustehokkaiden ratkaisujen toteuttamisen. Kun yksilöt ovat osaavia ja koulutettuja, on heillä hyvät valmiudet luoda teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asiakasyritysten, ympäröivän yhteiskunnan sekä ympäristön tulevaisuuden kilpailukyvyn. Sosiaalinen kestävyys viittaa siis ohjelmistokehittämisen yhteiskuntavastuuseen ja ekologinen kestävyys sen ilmastovaikutuksen minimoimiseen.

Kiinnittämällä erityistä huomiota näihin kestävän ohjelmistokehityksen osa-alueisiin pystymme paremmin varmistamaan projektien onnistumisen ja korkean asiakastyytyväisyyden.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.