Yksi kysymys, joka ohjaa kaikkia bisnespäätöksiämme…

 

Jokainen yritys toimii arvojen pohjalta.

Enkä puhu niistä arvoista, jotka ilmoitetaan nettisivuilla.

Vaan niistä, jotka todellisuudessa ohjaavat toimintaa.

Liian usein vahvin arvoista on raha.

Vaikka raha on olennainen ulottuvuus liiketoiminnassa, usein se sumuttaa päätöksiä.

Sillä jos yritys seuraa vain rahaa, joku tulee kärsimään. Ensin työntekijät ja sitten asiakkaat. Ja lopuksi firma itse.

Siksi rahan vallan suitsimiseksi tarvitaan varojärjestelmä. Kuten arvot.

Meillä Compilessa tärkein arvo on inhimillisyys.

Hohhoijaa, saatat huokaista.

Kerron, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Aina kun ollaan tekemässä pientä tai isoa päätöstä, meillä kysytään yksi kysymys:

”Lisääkö tämä konsulttiemme hyvinvointia vai ei?”

Kun jokainen päätös ajetaan tuon prisman läpi, pysymme valitulla kurssilla emmekä aja karille.

Nimittäin konsultin hyvinvointi lisää hänen motivaatiotaan, joka nostaa työn laatua, joka tuo asiakkaalle enemmän hyötyä.

Eli tuosta yksinkertaisesta kysymyksestä alkaa hyvän kehä.

Mutta tarkoittaako se automaattisesti, että meidän jokaisen asiakasprojektin jokainen konsultti olisi joka hetki tyytyväinen

Ei.

Projektin yksityiskohdat ja oma elämäntilanne vaikuttavat konsulttien ”onnellisuusasteeseen”.

Mutta pyrimme pysymään kärryillä heidän mielenmaisemastaan.

Siksi kunkin konsultin kanssa pidetään joka kuukausi pulssipalaveri, jossa hän voi avata fiiliksiään, kertoa näkemyksensä projektista ja tuoda esiin mahdolliset huolensa ja toiveensa.

Jos hänen esiin nostamansa asia vaatii toimia Compilen päässä, se otetaan toimiston porukan pähkittäväksi.

Jos asia vaatii asiakkaan päätöstä, esihenkilö vie sen asiakkaan ohjausryhmään keskusteltavaksi.

Näin konsultti ei jää tilanteensa kanssa yksin.

Ei tämäkään malli täydellinen ole. Kaikki asiat eivät ratkea niin kuin toivoisi.

Mutta se on parasta, mitä olemme vajaassa vuosikymmenessä pystyneet kehittämään.

Ja moni asia siinä toimii.

Muualla poksautetaan shampanjat jos työntekijätyytyväisyyttä mittaava eNPS-luku on 30. Meillä se on 60.

Samaan aikaan meidän asiakastyytyväisyys on 4.75/5.

Huomaatko, miten vahva korrelaatio on tyytyväisen konsultin ja tyytyväisen asiakkaan välillä?

Siksi tuo yksi kysymys on hyvä ohjenuora kestävän liiketoiminnan tekemiselle.

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

Tuntuuko, että...

 …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

    Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

    eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

    Näin mittaus tehdään.

    Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

    Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

    eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

    Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.