8 usein kysyttyä kysymystä kuten ”Mitä konsultti maksaa?” ja ”Käytättekö alihankintaa?”

Konsultin ostaminen ohjelmistokehityshankkeeseen on yritykselle iso asia.

Siksi se herättää kysymyksiä. 

Kun juttelemme potentiaalisten asiakkaiden kanssa, nämä 8 kysymystä nousevat useimmiten esiin. 

      1. ”Millaisia järjestelmiä teette?”

        Kehitämme räätälöityjä webbi- ja mobiilisovelluksia niillä teknologioilla, jotka kussakin asiakasympäristössä ovat tarkoituksenmukaisia.

      2. ”Millainen on teknologiaosaamisenne?”
        Noin sadan senioritason konsultin kyvykkyyksiin mahtuu kaikki mahdolliset teknologiayhdistelmät, mutta karkeasti ottaen backend-osaamisessa painottuvat .Net, Java ja NodeJS. Frontissa React/Angular ja React Native. Julkipilven osalta painopiste on Azure/AWS-akselilla.

      3. ”Käytättekö alihankintaa?”
        Emme, kaikki devaajamme ovat omia. Näin siksi, että heihin voimme luottaa, koska tunnemme heidät paremmin kuin keikkakohtaisesti käytettävät freelancerit.

      4. ”Millaisia tyyppejä teillä on hommissa?”
        No parhaita tiätty. 😄 Senioriteetti, motivaatio ja asenne ovat meidän juttu, toisin sanoen rekrytoinnin painopiste on kokeneissa full stack -devaajissa, joilla on kova halu ratkoa asiakkaan ongelmia.

      5. ”Missä devaajanne asuvat?”
        Valtaosa konsulteistamme asuu pääkaupunkiseudulla, mutta myös Hyvinkäällä, Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.

      6. ”Millaisia asiakkaita teillä on?”
        Meillä on yli 30 pitkäaikaista asiakasta eri toimialoilta kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja operaattoreista terveysteknologiaan. Noin puolet asiakkaistamme on pörssiyrityksiä, ja toinen puoli julkisia toimijoita ja pienempiä yksityisyrityksiä.

      7. ”Toimitatteko kokonaisia tiimejä?”
        Tarvittaessa kyllä, mutta yleisin malli asiakaskunnassamme on monitoimittajaympäristö, jossa meiltä tulee kehittäjiä osaksi asiakkaan tiimiä.

      8. ”Mitä konsultti maksaa?”
        Konsulttiemme tuntihinta pyörii keskimäärin sadan euron kieppeillä.

    Heräsikö mielessäsi lisää kysymyksiä? Soita toimarillemme Ilkka Saunamäelle (p. 040 486 4900), hän juttelee mielellään kanssasi.

    Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

    Tuntuuko, että...

     …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

    Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

      Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

      eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

      Näin mittaus tehdään.

      Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

      Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

      eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

      Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.