Näin hanke ja konsultti löytävät toisensa – Full Stack -kehittäjä Jarno Lahti kertoo

On kiinnostavaa kuulla, millaisten vaiheiden ja pohdintojen kautta konsultti päätyy valitsemaan hankkeensa.

Kysytäänpä Full Stack -kehittäjä Jarno Lahdelta, miten se hänen kohdallaan tapahtui.

“Aloittaessani Compilella minulla ei ollut vielä asiakashanketta mutta juuri ennen kesälomia löytyi mahdollinen projekti. 

Se oli pienen startupin hanke jossa tekisin etupäässä frontend-kehitystä.

Sovittiin alustavasti että aloittaisin kesälomien jälkeen.

Mutta sitten myyjämme Heikki soitti ja pyysi apuani. 

Että ehtisinkö jutella erään potentiaalisen asiakkaan kanssa.

Kyse oli isosta teollisuusyrityksestä, joka tuottaa jalostusteollisuuden laitteita ja palveluita globaalisti.

Pitäisi selvittää tarkemmin, mitä asiakas kaipaa mutta kukaan muu konsultti ei ehdi hoitaa hommaa.

Sanoin että käy.

Sovin asiakkaan kanssa Teams-puhelun. Juttelimme hetken heidän tarpeistaan. 

Yhtäkkiä sainkin eteeni kooditehtävän. En ollut valmistautunut sellaiseen.

Mutta koska oletin, että en ole tässä hakemassa projektia itselleni vaan taustainfoa niin oloni oli rento. Aloin ratkoa tehtävää ja samalla selitin koko ajan mitä teen ja miksi.

Puhelun loputtua soitin Heikille takaisin ja kerroin mistä asioista puhuttiin, millaiset ovat tarpeet, mitä kyselivät ja mitä vastailin.

Heikki kiitti ja ajattelin että se siitä.

Mutta parin tunnin kuluttua puhelin pirisi. Se oli Heikki joka kertoi että asiakas oli juuri soittanut hänelle ja sanonut että he haluavat minut.

Olin yllättynyt.

Heikki jatkoi:

-Tiedän että olet alustavasti puhunut meneväsi toiseen projektiin mutta nyt saisit valita kahdesta.

Nauratti. Ensin ei yhtään projektia ja sitten kaksin kappalein.

Puntaroin kahta erilaista hanketta.

Startup kuulosti kivalta projektilta mutta aika fronttipainotteiselta. 

Sen sijaan tiesin että isossa teollisuusyrityksessä pääsisin tekemään Full Stack -roolia.

Tuntihinta oli molemmissa sama. 

Mietin myös sitä, että isolla firmalla oli mahdollisesti tarvetta kasvattaa tiimiä eli samaan tiimiin voisi saada lisää compilelaisia tulevaisuudessa.

Hetken mietittyäni valitsin teollisuusyrityksen.

Oli helppo viettää kesälomaa kun tiesin pääseväni syksyllä mielenkiintoiseen projektiin.

Olen nauttinut työstäni paljon. Hanke haastaa minua hyvällä tavalla ja pääsen työskentelemään itselleni uusien teknologioiden kanssa.

Tiimikin on kasvanut kahdella compilelaisella.

Nyt puolentoista vuoden jälkeen voin sanoa että hyvin valittu.”

Kehittäjä, etsimme kivoja ja kokeneita tyyppejä mielenkiintoisiin projekteihin. Ota yhteyttä niin jutellaan tilanteestasi!

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.