Asiakasvastaava ylpeänä: ”Konsultti totesi ettei hommassa ole järkeä – ja kääri hihat”

Yksi asia josta meidän konsultit saavat poikkeuksellisen usein kiitosta on oma-aloitteisuus.

Tästä hyvä esimerkki on tapaus, joka sattui asiakkuusvastaava Heikki Knuutilan projektissa:

”Eräs asiakas oli pitkään kehittänyt uutta alustaa testimielellä.

Sitä oli tehty improvisoiden ja matalalla kynnyksellä, koska haluttiin ensin kokeilla onko ratkaisulle tarvetta.

Mutta kiireessä alustaan oli jäänyt paljon huolimattomasti koodattuja ja tehottomia kokonaisuuksia.

Lisäksi projektin dokumentointi oli vähän sinne päin.

No, meiltä meni konsultti heille tekemään jatkokehitystä.

Koska dokumentointiin ei voinut tukeutua, kehitystyötä piti tehdä kaivamalla tiedot suoraan koodista.

Niinpä työ eteni hitaasti. Mikä oli asiakkaalle kallista.

Asiakas tiedosti ongelman mutta koki ettei voinut sille mitään.

Viimein konsultti totesi ettei hommassa ole järkeä.

Nimittäin jos projekti jatkuisi samaan tapaan, myöhemmässä vaiheessa alustan uudelleen kirjoittaminen voisi vaatia monen ihmisen työpanoksen vuodeksi.

Se vasta tulisi kalliiksi.

Joten konsultti otti asian puheeksi.

Hän ehdotti asiakkaalle että kirjoittaisi alustan uusiksi ja dokumentoisi kaiken kunnolla niin että tulevien kehittäjien olisi helppo hypätä mukaan. Aikaa kuluisi 5 kk.

Asiakas suostui.

Konsultti kääri hihat – ja sai työn tehtyä 3,5 kuukaudessa.

Sen jälkeen kehitystyö eteni ihan eri vauhdilla. Ero oli kuin yöllä ja päivällä.

Eräänä iltapäivänä sain asiakkaalta soiton jossa hän ylisti konsultin asennetta ja osaamista maasta taivaaseen.

Silloin oli kyllä ylpeä olo.”

#kestäväohjelmistokehitys

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

Tuntuuko, että...

 …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

    Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

    eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

    Näin mittaus tehdään.

    Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

    Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

    eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

    Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.