Palkattu työntekijä vai konsultti? – Näin konsulttitalon toimitusjohtaja vastaa

Tämä on kysymys, johon asiakkaiden kanssa usein törmää: mistä tietää, kannattaako ohjelmistokehityshanketta varten palkata työntekijä taloon vai ostaa konsultti ulkopuolelta?

Katsotaanpa, mitä toimarimme Ilkka Saunamäki vastaa.

”Sanoisin, että jos kyse on pitkäkestoisesta kehityshankkeesta, on viisasta palkata talon sisälle osaamista. Silloin kaikki ymmärrys ei ole ulkopuolisten käsissä.

Mutta palkkaaminen on aina myös riski.

Jos suhdanteet muuttuvat tai hanke päättyy tai jos hanke kääntyy uuteen teknologiseen suuntaan, työntekijän osaaminen ei välttämättä ole enää relevanttia. Silloin edessä on kuukausien yt-neuvottelut. 

Tästä näkökulmasta konsultti tuo joustavuutta. Jos tilanne hankkeessa muuttuu dramaattisesti, yksi puhelinsoitto meille riittää ja homma on poikki. Jos itse olisin asiakasyrityksessä pohtimassa 4-5 hengen tiimin rakentamista, ostaisin pari heistä ulkopuolelta, jotta riskit vähenisivät.

Joustavuuden lisäksi konsultin käyttämistä puoltaa osaaminen. 

Nimittäin usein pätevimmät ja  laaja-alaisimmat tyypit hakeutuvat konsulttitaloihin, eivät välttämättä suoraan yrityksiin. Näin siksi, että konsulttitalot pystyvät tarjoamaan keskimääräistä mielenkiintoisempia projekteja ja parempaa palkkaa. Poikkeuksia toki on. Mutta yleensä asiakas saa kovempaa osaamista ostamalla konsultin. 

Kolmantena asiana on tukiverkko. Kun ostaa konsultin meiltä, ei saa vain yhden ihmisen osaamista vaan koko talon tuen. Se tuo turvaa tulevien haasteiden varalle.

Muun muassa meidän hankevastaavamme pitää konsultin esihenkilönä jatkuvaa yhteyttä konsulttiin sekä toimii yhteyshenkilönä asiakkaan suuntaan. Hänellä on siis 360 asteen näkymä hankkeeseen. Jos orastavia ongelmia ilmaantuu, hankevastaava nappaa niistä nopeasti kiinni ja vie ne asiakkaan pohdittavaksi ennen kuin tilanne eskaloituu. Teknologisissa ongelmissa talon muut 100 konsulttia ovat auttamassa jos sellaiseen on tarvetta.

Neljäntenä asiana on pysyvyys. Koska Compile ei käytä alihankintaa eikä siis freelancereita, konsulttimme viihtyvät projekteissa jopa vuosia.

Bisnesmielessä on fiksua käyttää sekä työntekijöitä että konsultteja. Näin keskeinen ymmärrys hankkeesta pysyy talon sisällä mutta samalla saa joustavuutta ja kovaa osaamista ulkopuolisten konsulttien avulla.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.