Totuus ohjelmistokehityshankkeista – Mikään määrä suunnittelua ei estä asioita menemästä p*rseelleen

Alalla ei haluta sanoa tätä asiaa ääneen mutta…

…olipa ohjelmistokehityshanke suunniteltu miten hyvin tahansa, asiat menevät pieleen ennemmin tai myöhemmin.

Myös meidän projekteissa.

Se on satavarmaa.

Siksi projektia ei parane aloittaa toivomalla että voi kun ongelmia ei tulisi.

Sen sijaan kannattaa miettiä etukäteen, mitä tehdä kun niitä ilmaantuu.

Kunpa vain olisi olemassa relejärjestelmä, joka antaisi vihiä ongelmista hyvissä ajoin niin että niihin ehtisi varautua.

Onneksi sellainen järjestelmä on.

Nimittäin Compilen kolmen hatun malli.

Idea on yksinkertainen.

Sen sijaan että kussakin hankkeessa olisi erikseen kolme ihmistä – myyjä, konsulttien esihenkilö ja asiakkaan yhteyshenkilö –, onkin vain yksi hankevastaava, joka hoitaa kaikkia kolmea pestiä.

Sama ihminen myy projektin asiakkaalle ja löytää siihen motivoituneen konsultin, hoitaa viestinnän asiakkaaseen päin koko hankkeen ajan sekä toimii konsultin ”luotettuna”.

Samalla ihmisellä on siis 360 asteen näkymä hankkeeseen.

Mitä hyötyä tästä sitten on?

No jos konsultti on bongannut hankkeessa orastavan katastrofin tai stressaantuu työmäärän kasvaessa tai käy ilmi mitään hankkeen aikataulua tai budjettia uhkaavaa, se paljastuu ”pulssipalaverissa”, joka pidetään kuukausittain konsultin ja hankevastaavan kesken.

Sieltä hankevastaava voi ottaa probleemat mukaansa asiakkaan ohjausryhmään ratkottavaksi.

Näin ongelmat saadaan kiinni ennen kuin ne aiheuttavat tuhoa.

Tätä mallia on hiottu vuosien ajan ja se tuottaa tulosta: meidän asiakastyytyväisyysluku on 4.7/5.

Mitä sanot, huvittaisiko testata?

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

Tuntuuko, että...

 …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

    Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

    eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

    Näin mittaus tehdään.

    Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

    Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

    eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

    Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.