Näin nappaat kiinni ohjelmistokehitysprojektin ongelmista ENNEN KUIN p***a osuu tuulettimeen

Muutama juttu erottaa Compilen työnantajana useimmista ohjelmistokonsultointifirmoista.

Erityisesti yksi asia tekee mieli nostaa esiin: kuukausittainen pulssipalaveri konsultin ja esihenkilön kesken.

Ei ehkä kuulosta kummoiselta, mutta se on.

Nimittäin vaikka muuallakin harrastetaan säännöllistä yhteydenpitoa konsulttiin, erikoiseksi Compilen palaverin tekee se, että konsultin esihenkilö on samalla myös asiakasvastaava ja myyjä.

Mitä hyötyä tästä on konsultille?

No mieti: sama ihminen on myynyt projektin asiakkaalle, yhdistänyt hankkeen ja sopivimman konsultin keskenään, toimii konsultin esihenkilönä ja hoitaa säännöllisen yhteydenpidon asiakkaan kanssa.

Hän siis tuntee asiakkaan ja hankkeen kuin omat taskunsa.

Näin pulssipalaverin hyötyjä kuvaa ohjelmistoarkkitehti Antti Varjoinen:

”On huojentavaa päästä purkamaan mieltään kerran kuussa jollekulle joka oikeasti tietää missä mennään. Voin nostaa hankkeeseen liittyviä ongelmia tai huolia ja tiedän että saan vastakaikua.”

Kun tiimissä on tapahtunut muutoksia tai olen alkanut kaivata projektivaihtoa, ei ole tarvinnut pohtia asiaa yksin vaan olen voinut sparrailla eri näkökulmia toisen kanssa. On tärkeää tietää että jos jokin asia vaatii eteenpäin viemistä asiakkaalle, se tapahtuu.”

”Aina kun on ollut tarvetta kehittää omaa osaamista, olen voinut tuoda sen esiin matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi kurssit uusiin teknologioihin tutustumiseksi järjestyvät nopeasti. Lisäksi pääsen kuulemaan säännöllisesti asiakkaan antamaan palautetta työstäni. Se motivoi.”

Toistaiseksi tällainen kuukausittainen pulssipalaveri on osoittautunut toimivimmaksi ratkaisuksi pitämään meidät talon sisällä kartalla siitä, mitä hankkeissa tapahtuu ja miten konsultit viihtyvät työssään.

Miten teillä? Pääsevätkö teidän yrityksenne konsulttidevarit purkamaan mieltään säännöliisesti?

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

Tuntuuko, että...

 …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

    Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

    eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

    Näin mittaus tehdään.

    Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

    Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

    eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

    Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.