Esiintymiskammosta tuhatpäisen yleisön eteen – Näin devaaja voitti pelkonsa

Usein asiakashankkeet vaativat konsultilta jatkuvaa uuden oppimista. 

Eikä pelkästään uusien teknologioiden osalta, sillä konsultin osaamiseen liittyy paljon muutakin.

Erityisesti kyky kommunikoida toisten tiimiläisten ja asiakkaan kanssa on lähes yhtä arvokasta.

Niin pystytään tuomaan hankkeen ongelmat päivänvaloon ennen kuin ne pääsevät eskaloitumaan.

Mutta aina asioiden verbalisoiminen ei käy koodarilta luonnostaan.

Silloin vaaditaan rohkeutta hypätä epämukavuusalueelle. 

Eräs konsulttimme vuosien takaa on hyvä esimerkki tästä.

Tullessaan Compileen hän kärsi esiintymiskammosta. 

Hänellä oli hyviä ajatuksia alan kehittämisestä, mutta aina koulusta lähtien erilaiset presentaatiotilanteet olivat saaneet hänen kätensä tärisemään ja sydämensä hakkaamaan.

Tiimipalavereissa hän ei uskaltanut tuoda näkemyksiään esille.

Se turhautti konsulttia, koska hän tajusi, miten paljon pelko rajoitti hänen ammatillisia mahdollisuuksiaan. 

Jotain piti tehdä. 

Joten hän alkoi lukea esiintymiseen liittyvää kirjallisuutta. 

Hän otti vastaan sparrausta. 

Hän laittoi itsensä toistuvasti tilanteisiin, joissa joutui puhumaan yleisön edessä.

Ensin tiimipalavereissa, sitten erilaisissa meet-upeissa ja vähän isommissa porukoissa.

Uuden opetteluun kului satoja tunteja työtä mutta se kannatti: omien näkemysten esille tuominen kasvatti joka kerran itseluottamusta vähän lisää.

Kunnes muutaman vuoden päästä tapahtui jotain mullistavaa. 

Hän löysi itsensä puhumasta eräässä konferenssissa Pariisissa lähes tuhannelle ohjelmistoalan ammattilaiselle.

Vau.

Sen jälkeen asiakkaan edessä esiintyminen ja omien ideoiden esille tuominen tuntui vaivattomalta. 

Jokaisen konsultin ei tarvitse osata puhua tuhatpäiselle yleisölle. Riittää, että uskaltaa ilmaista ajatuksensa silloin kun sille on tarvetta. 

Siinä voittaa niin konsultti kuin asiakaskin. 

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.