Kestävän ohjelmistokehityksen aamiaistilaisuus 1.4.2022

”Kestävä ohjelmistokehitys” saattaa kalskahtaa jargonilta, mutta meille kyse on mullistavasta ajattelutavasta, joka tuo lisäarvoa asiakkaillemme – ja samalla auttaa planeettaa pysymään pinnalla.

Ohjelmistoalan kasvaessa räjähdysmäisesti haluamme kutsua kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan alan vastuullisuudesta.

Mitä: Compilen kestävän ohjelmistokehityksen aamiaistilaisuus
Milloin: Perjantaina 1.4.2022 kello 8-11
Missä: Helsingin Vanha Ylioppilastalo (Mannerheimintie 3)

Compilen aamiaistilaisuudessa käymme läpi:

  • Mitä akateemisessa maailmassa tapahtuu kestävän ohjelmistokehityksen parissa?
  • Compilen asiakkaiden esimerkkejä kestävästä ohjelmistokehityksestä
  • Miten kestävä ohjelmistokehitys realisoituu Compilen toiminnassa?

Tilaisuuden puhujat

Jari Porras, Professori, LUT University

LUT-yliopiston Ohjelmistotuotannon laitoksen professori Jari Porras on tutkinut vuodesta 2013 lähtien ICT-alan ympäristövaikutuksia. Porras toimii yliopistojen edustajana Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä, joka valmisteli vuonna 2021 julkaistun ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian ja johtaa nyt Eurooppalaista Erasmus Mundus -maisteriohjelmaa SE4GD – Software Engineers for Green Deal, jonka tavoitteena on kouluttaa kestävän kehityksen ajattelutavan omaavia ohjelmistoalan ammattilaisia.

Puheenvuorossa tarkastellaan kestävää ohjelmistokehitystä akateemisesta näkökulmasta. Tilaisuudessa pyritään määrittelemään ja ymmärtämään 1) mitä kestävyys, kestävä kehitys ja vihreys tarkoittaa 2) mitä on kestävä ohjelmistokehitys ja 3) millaisia haasteita kestävässä ohjelmistokehityksessä nähdään.

Heikki Lehikoinen, Customer Lead, Elisa

Mobiiliverkkojen asiantuntija, jolla on monipuolinen tausta tieto- ja radioverkoissa, ohjelmoinnissa, myynnissä ja markkinoinnissa. Konsultointi-liiketoiminnasta noin vuosi sitten Elisa Polystarille siirtynyt Lehikoinen kehittää ja johtaa yrityksen Automation Enginen käyttötapauksia.

Operaattoreiden sitoutuminen kestävämpään liiketoimintaan, energian hinta ja sähköinfrastruktuuri asettavat paineita energian säästämiselle. Yllä mainitut seikat luovat tarpeen sekä mahdollisuuden säästää energiassa. Elisa Polystar on tarttunut tähän haasteeseen ja kehittänyt fiksumman tavan säästää energiaa. Meidän ratkaisumme käyttää koneoppimista tunnistamaan asiakaskäyttäytymismalleja verkon solutasolla, jolloin energiaa pystytään säästämään silloin, kun verkon kuorma tulee olemaan matala.

Jari Hakulinen, Asiakkuusvastaava, Compile

Jari Hakulisen rooli Compilella muodostuu usean vastuualueen yhdistelmästä: henkilöstö, asiakkaat ja myynti. Hakulisella on taustaa ICT-alalta eri rooleista yli 20 vuoden ajalta, joten ohjelmistokehitys ja sen haasteet ovat tulleet tutuiksi useista eri näkökulmista. Alunperin tekniikasta innostunut Jari on kääntänyt katsettaan vuosien mittaan enemmän ihmisiin, ja viime aikoina erityisesti yksilön hyvinvoinnin merkitys pitkän aikavälin onnistumiselle on noussut entistä keskeisemmäksi teemaksi.

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa ajatukset ohjautuvat tyypillisesti yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksiin. Molemmat ovat luonnollisesti tärkeitä asioita, mutta sikäli kun yritysten toiminta rakentuu yksilöiden varaan – tarkastelussa in syytä nostaa esiin myös yksilön hyvinvointi. Ohjelmistokehitys ei ole yksinpeliä, joten on tärkeää ymmärtää myös tiimin, ja kehitykseen liittyvien sidosryhmien toimintaa.

Antti Halonen, Manager, CX, Sales Digitalization, Konecranes

Antti Halonen on työskennellyt Konecranesilla yli 15 vuotta satamaliiketoiminnassa toimien uransa aikana päällikkönä projektinhallinnassa, myynnissä ja tuotehallinnassa. Vuoden vaihteesta alkaen vastuualueena on ollut asiakaskokemusten ja myynnin digitalisoinnin hallinta fokusoiden alkuun asiakkaiden self-service sähköisten työkalujen portfolion hallintaan. 

Konecranes satamaliiketoiminnassa halusimme toteuttaa vaiheittaisen siirtymisen systemaattisempaan tuotteiden elinkaarenhallintaan. Tätä tukemaan kehitimme Espec 2.0 -työkalun, joka on integroidun myynnin ja suunnittelun työkalu, joka on teknisesti ja taloudellisesti kestävä alusta. Kehitysprojektin kautta opimme myös kuinka agile-työskentelytapa toimii ja kuinka sitä voidaan hyödyntää myös tuotehallinnassa.

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.