Jatkona edelliselle, osaavista tiimin jäsenistä kertovalle artikkelilleni haluan tärkeänä edellytyksenä IT-projektien onnistumiselle nostaa esille osaamisen jatkuvan kehittämisen. Tässä äärimmäisen nopeasti muuttuvassa ympäristössä tulee jatkuvasti olla ajan tasalla ja mielellään sen edelläkin, eikä se mitä osataan nyt hyvin riitä tulevina vuosina. Siksi osaamisen kehittämiseen on käytettävä paljon aikaa.

Jotta tiedetään, mihin suuntaan osaamista kannattaa lähteä kehittämään, tulee tietenkin olla kartalla henkilöstön kompetensseista ja asiakashankkeiden vaatimuksista. Alan sisäistä keskustelua (sekä oikeita ihmisiä ja hashtageja) seuraamalla esimerkiksi Twitterissä, konferensseissa ja paikallisissa meet-upeissa pysyy hyvin kärryillä uusista jutuista ja tuoreista trendeistä. Meet-upeissa saa usein myös hyviä vinkkejä yksittäisiin ongelmiin liittyen, kun kehittäjät jakavat kokemuksiaan ja ratkaisuja mietitään yhdessä porukalla. 

Koodarien osaamisen kehittämisestä puhuttaessa ajatukset ohjautuvat helposti teknologiaosaamiseen, vaikka siihen liittyy paljon muutakin. Oman osaamisen tunnistaminen ja motivaatio haastaa itseään ovat kulmakiviä ammatilliselle kasvulle. Meidän “back-officella” työskentelevien tehtävänä on tukea konsulttiemme kehittymistä parhaamme mukaan ja taata se, että heidän koko potentiaalinsa saadaan tuotua esille. Tähän liittyy vahvasti työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä se, ettei heitä rasiteta turhalla byrokratialla, vaan he voivat keskittyä olennaiseen ja siten antaa parastaan asiakashankkeissa. Nämä asiat ovat inhimillisen kestävyyden kannalta elintärkeitä. 

Yksi uusimmista työntekijöistämme on erinomainen esimerkki siitä, kuinka itsensä kehittämiseen käytetty aika maksaa itsensä pitkällä tähtäimellä moninkertaisesti takaisin.

Kyseinen kaveri ymmärsi jo varhain, ettei hän pysty tuomaan visioitaan ja näkemyksiään esille riittävässä mittakaavassa, jos ei pääse esiintymiskammostaan yli. Jo pelkästään koulussa pidetyt suulliset esitelmät saivat hänen kätensä tärisemään, sydämen hakkaamaan ja hikikarpalot valumaan otsalta, mutta siitä huolimatta hän laittoi itsensä toistuvasti tilanteisiin, joissa hän joutui puhumaan yleisön edessä. Omien näkemysten esille tuominen pienemmissä meet-upeissa kasvatti hiljalleen itseluottamusta, ja joidenkin vuosien päästä hän löysi itsensä puhumasta eräässä konferenssissa Pariisissa lähes tuhannelle ohjelmistoalan ammattilaiselle. Sen jälkeen asiakkaan edessä esiintyminen ja omien ideoiden esille tuominen on tuntunut aika vaivattomalta. Tähän aikaväliin mahtuu toki paljon visioiden sanoiksi pukemista, esiintymiseen liittyvän kirjallisuuden lukemista, sparrausta ja rohkeuden keräämistä – satoja käytettyjä tunteja tietyllä osa-alueella kehittymiseen. Mutta nyt, uskottavuuttaan rakennettuaan, hän pystyy toteuttamaan visiotaan alan kehittämisestä ja maailman muuttamisesta. 

Näin pitkälle – kansainvälisessä konferenssissa puhumiseen – ei tietenkään kaikkien tarvitse tähdätä, mutta esiintymistaito on yllättävän tärkeä myös devaajille. Asiakkaalle on uskallettava esittää omat näkemyksensä, ja työnantajan puolestapuhujat ovat tärkeitä yrityksen brändäykselle. Nyt kyseinen työntekijämme auttaa meitä muita ymmärtämään esiintymistaidon tärkeyden ja sparraa halukkaita tällä osa-alueella. Kollektiivinen osaamispääoma kasvaa, ja pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin.

Seuraavissa blogikirjoituksissa paneudutaan tarkemmin vielä kahteen viimeiseen aiheeseen, eli realistisuuteen etenemisvauhdin kanssa ja organisaation tukeen. Tässä vielä kiinnostuneille linkit artikkelisarjan edellisiin teksteihin: avoimuuden tärkeys, aito halu auttaa asiakasta sekä kova osaaminen.