Entisestä maanmittarista tuli full stack -kehittäjä – ”Ruuhkavuosina korostuu etätyön tärkeys”

Pari viikkoa sitten Compilessa aloittaneella Tommi Lehtisaarella on hiukan erikoisempi reitti konsultiksi. Hän on päätynyt full stack -devaajaksi maanmittausalalta.

Tommi, miten niin pääsi käymään?

”Opiskelin maanmittausinsinööriksi mutta en ole valmistumisen jälkeen tehnyt töitä maanmittarina. Jo opinnäytetyökin painottui vahvasti tietojenkäsittelytieteeseen. Sen vuoksi päädyin kaupungin karttaosastolle. Koska paikkatietoa piti integroida eri järjestelmien kesken, usein tarvittiin koodia väliin. Se syvensi kiinnostusta koodaamiseen. Sittemmin olen tehnyt töitä isommissa ja pienemmissä konsulttitaloissa. Olen päässyt rakentamaan meheviä web-applikaatioita tiimeissä, jossa on ollut yksi tai useampi ux-suunnittelija. Ja silloin kun kukaan muu ei ole suostunut, olen päätynyt ’pimeälle puolelle’ eli backend-tunkkaamisen pariin.”

Mitkä ovat lempiteknologioitasi?

”En ole uskovainen minkään teknologian suhteen. Ohjelmointi kiinnostaa kielestä ja frameworkistä riippumatta. Luin kesällä Roy Osheroven kirjan ”The Art of Unit Testing”, joka käyttää .NET-esimerkkejä mutta jonka periaatteet soveltuvat mihin tahansa ympäristöön. Se inspiroi minua parantamaan osaamistani yksikkötestien kirjoittamisessa. Mutta jos yksi teknologiasuosikki pitäisi valita, sanoisin että GraphQL. Sen kanssa olen päässyt tekemään hienoja projekteja. Tuntuu, että siinä ympäristössä koodin rakenne muodostuu luontevasti. Sinänsä devaaja tarvitsee monien teknologioiden ymmärrystä, koska nykypäivänä ohjelmistokehitys tarkoittaa usein vanhojen järjestelmien jatkokehitystä. Harvoin mitään rakennetaan nollasta.”

Miksi valitsit Compilen juuri nyt?

”Useasta syystä. Täällä moni elää ruuhkavuosia. Itsellänikin on kaksi pientä lasta. Tässä elämänvaiheessa korostuu esimerkiksi etätyön tärkeys. Ylipäänsä se, että firmalla on halua joustaa konsultin arjen muutoksissa, tuntuu hyvältä. Eikä käy kiistäminen, että palkalla oli merkitystä. Arvostan myös monia pieniä asioita kuten sitä että saan valita työvälineeni itse. Se ei ole aina ollut itsestäänselvyys. Vaikka edelliset työpaikkani ovat olleet pääosin hyviä, olen myös kokenut sen, kun yritys ei kunnioita työntekijöitään. Sitä en jää kaipaamaan.”

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.