Yksi piirre yhdistää kaikkia devaajia – kommunikaatiokouluttaja kutsuu sitä ”zero bullshit -mentaliteetiksi”

Ohjelmistokehittäjän työssä ei aina pelkkä koodaaminen riitä.

Etenkin konsultti tarvitsee myös taitoa kommunikoida sujuvasti tiimin ja asiakkaan kanssa.

Toisinaan kommunikointi aiheuttaa kuitenkin haasteita.

Silloin tarvitaan hiukan apua.

Meillä Compilella tällaiset tilanteet ratkotaan pyytämällä avuksi koodarikuiskaaja Elisa Heikuraa.

Heikura sparraa koodareita tilanteissa, joissa vaaditaan esimerkiksi rohkeutta nostaa asioita tai itseään esiin tai jos pitää pehmentää näkemysten jyrkkyyttä.

Elisa, kun vastaanotollesi tulee turhautunut konsultti, miten lähdet purkamaan tilannetta?

”Aloitan usein sanomalla, että toinen ei ole rikkinäinen tai vääränlainen, enkä ole täällä korjaamassa häntä.

Jokaisella ihmisellä on aika ajoin haasteita oman viestintänsä kanssa.

Enkä yritä tehdä kenestäkään jotakuta toista, vaan auttaa niin, että hän pääsisi ongelmansa kanssa eteenpäin.

Sitten selvitetään että mikä kommunikaatiossa tökkii ja miksi.

Joku saattaa puhua liian vähän tekemisistään. Toinen saattaa tuoda asiat esiin tavalla joka muiden on vaikea ottaa vastaan.

Kun ongelma on määritelty, jutellaan siitä tunnistaako hän itse, mitä tilanteissa tapahtuu.

Yritän auttaa koodaria näkemään esimerkiksi, mitä hyötyä puhumisesta on tai mitä haittaa siitä on jos ei puhu.

Sen jälkeen pallotellaan, mikä voisi olla konkreettinen ensimmäinen askel.

Jos tuntuu mahdottomalta avata suuta palaverissa kaikkien edessä, mietitään että voisiko idean esittää kahden kesken, kirjallisesti tai vaikka pyytää toista esittelemään sen.

On myös hyvä ymmärtää, mistä osa kommunikaatiohaasteista juontaa juurensa.

Koodarit ovat hirvittävän totuus- ja laatuorientoituneita. Heillä on usein sellainen zero bullshit -mentaliteetti. Se on hieno piirre ihmisessä.

Koska heidän työnsä on paljolti bugien etsimistä, he ovat lähtökohtaisesti aika kriittisiä.

Joskus se tarkoittaa, että takerrutaan lillukanvarsiin silloinkin kun se ei ole tarpeen.

Mutta jos pääset koodarin laatuseulasta läpi niin he ovat lojaaleja ja kunnioittavia.

Kun tämän puolen oppii näkemään, on heistä vaikea olla tykkäämättä.”

Tutustu Elisa Heikuraan paremmin osoitteessa koodarikuiskaaja.fi

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.