Ohjelmistohankkeen onnistuminen edellyttää nöyrää johtajuutta

Softahanketta on tehty puoli vuotta. On todettu, että vaatimukset ovat epäselviä ja että ominaisuuksia jää puuttumaan. Tekijät tietävät jo tässä vaiheessa, että hanke venyy pitkäksi. Tuttu tilanne?

Tämä on hetki, jolloin vahva suomalainen johtaja tuntee itsensä petetyksi ja esittää erilaisia näkemyksiä ja vaatimuksia sopimuksesta – vain osoittaakseen olevansa oikeassa. Eli pää puskaan.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?  Yleisimpiä skenaarioita on kaksi: Ensimmäisessä tekijätiimi ja toimittaja käpertyvät kuoreensa ja odottavat yllätystä, joka ei todellakaan tapahdu. Toisessa hankkeen vetäjät ja omistajat kyllä nostavat kissan ajoissa pöydälle, mutta siinä vaiheessa poterot ovat jo niin syvät, että niistä ei hankkeen aikana paljon liikuta. Odotetaan iloista yllätystä, jota ei vieläkään tipu.

Johtajat, jotka pystyvät nöyrtymään, erottuvat massasta. Heillä on sekä tyytyväisiä asiakkaita että toimittajia.

Molempien skenaarioiden lopputulos on tavallinen ja samanlainen. Tuote tai ohjelmisto otetaan käyttöön, vaikka se on puutteellinen, heikosti testattu ja rankasti myöhässä. Ja syyhän on jossain parissa johtajassa, jotka hätäpäissään potkitaan ulos. Mieluiten uhrataan projektipäällikkö, koska sen naama on alkanut prosessin aikana vituttamaan. Hemmetin sika, pitää välillä toimittajankin puolta!.

Tilanteeseen on yksinkertainen ratkaisu: nostetaan kissa pöydälle ja tutkitaan ilman tunteita ja vain sitä, miten päästään maaliin. Johtajilta vaaditaan nöyryyttä ja halua onnistua. Ja näitä valitettavan harvoin on.

Johtajat, jotka pystyvät nöyrtymään, erottuvat massasta. Heillä on sekä tyytyväisiä asiakkaita että toimittajia. Heidät tunnetaan hyvästä track recordista sekä usein myös tavallista paremmasta tuottavuudesta.

Jos haluat johtajana onnistua isossa hankkeessa – nöyrry.

Kirjoittanut Juha Heikkinen

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.