Työntekijöiden esittely: Mattias Nixell, Technical Lead

“Hyvälaatuista koodia on vaikea mitata”, pohtii Mattias Nixell. “Mutta ajan kanssa kehittyy mututuntuma, joka kertoo mikä on oikeasti kestävää koodia.”

Ohjelmistokehittäjänä viimeiset yhdeksän vuotta työskennelleen Mattiaksen kiinnostus koodia kohtaan heräsi jo 11-vuotiaana, kun hän kohtasi CoffeeCup HTML Editor -nimisen sovelluksen, jonka avulla pystyi rakentamaan erilaisia kotisivuja. Niin Mattias päätyi tekemään ensimmäiset nettisivut itselleen ja koulun LAN-tapahtumille.

”Minua kiehtoi ohjelman taustalla pyörivä koodi sekä se luovuuden vapaus, jonka ohjelmointi mahdollisti.”

18-vuotiaana Mattias sai ensimmäisen ohjelmistokehittäjän työnsä ja aloitti samalla insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa. 

“Ensimmäisenä vuotena keskityin siihen, , että koodi toimi. Pian huomioni siirtyi myös toistuviin kaavoihin ja koodin selkeyteen. Saatoin opiskella koulussa kahdeksan tuntia ja sitten tulla kotiin koodaamaan omia projekteja seuraaviksi kahdeksaksi tunniksi”, Mattias muistelee.

Koulussa panostettiin vahvasti tekniseen ajatteluun, mikä antoi hyvän pohjan ohjelmistokehittämiselle. 

Seuraavana erityisen suurena harppauksena hän kuvailee kokemustaan Stockmannin verkkokauppa-alustan rakentamisen parissa. Samalla, kun Mattiaksen piti opetella kategorisoimaan ohjelmistoja pienempiin osiin, hän tuli osaksi noin kymmenen hengen tiimiä, jota pääsi johtamaan ja avustamaan: verkkokauppaa oli tärkeää pohtia teknisyyden lisäksi myös liiketoiminnan kannalta. Niin tiimin työskentelyn, työnohjauksen ja liiketoiminnan ymmärrys alkoivat kirkastua uudella tavalla. 

Sitäpaitsi hän huomasi nauttivansa suuresti tiimityöskentelystä. 

“Sen sijaan, että kerron miten asiat kannattaa tehdä, olen opetellut istumaan alas ja keskustelemaan. Hyvä koodi syntyy, kun asioita mietitään yhdessä tiimin kesken ja niistä keskustellaan kattavasti ja monelta eri kantilta.”

Strategioiden ja lähestymistapojen pohtiminen ovat Mattiaksen näkökulmasta kestävän ohjelmistokehityksen ytimessä. Kiinnostuksen kohteena kun ovat tekniset ratkaisut, jotka kestävät aikaa.

Tiiminvetäjänä tänä päivänä työskentelevä Mattias tarttui Compilen työpaikkatarjoukseen vuonna 2019.

“Siirryin Compilelle, koska aloin janota uusia haasteita. Tiesin, että Compilella on töissä paljon kokeneita devaajia ja pystyisin oppimaan heiltä paljon. Kaikista antoisinta nykyisessä työssäni ovat keskustelut kollegoideni kanssa – olen oppinut valtavasti kokeneilta työkavereilta.”

Lue lisää Compilesta | Kokenut ohjelmistokehittäjä – hae meille töihin! | Ohjelmistokonsultointi

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

Tuntuuko, että...

 …teidän softakehitystiimissä sekä palautteen antaminen että vastaanottaminen on vaikeaa?

Tilaa ilmainen miniopas tilanteen ratkaisemiseksi tästä:

    Kun tilaat oppaan, liityt samalla uutiskirjeemme tilaajaksi, ja saat lisää inhimillisen johtamisen vinkkejä. Voit poistua listalta koska vain.

    eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

    Näin mittaus tehdään.

    Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

    Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

    eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

    Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.