Työntekijöiden esittely: Jari Hakulinen, myynti- ja asiakasvastaava

“Ennen vuosituhannen vaihdetta työpöydältä löytyi Microsoftin teknologioita web-kehitykseen liittyen: ASP, VB6, WebClasses, IIS, MS SQL Server. Sittemmin siirryin – ehkä itsellenikin yllätykseksi – kirjoittamaan softaa älypuhelinten pariin. Ensimmäisenä harjoittelin muistaakseni Psion Revon kanssa, kun EPOC oli jo taustalla vaihtunut Symbianiksi”, muistelee Jari Hakulinen.

Jari on Compilen myynti- ja asiakasvastaava, jolta löytyy kokemusta ICT-alalta yli 20 vuoden takaa.

“Edellä mainitut eivät ikävä kyllä tee minusta kummoista ohjelmistokehittäjää enää tänä päivänä, mutta uskon, että kokemukseni auttaa hahmottamaan devareiden arkipäivää edelleen.”

Koodin kirjoittamisen lisäksi Jari on tehnyt niin arkkitehdin, projektipäällikön kuin esihenkilönkin hommia. Aikaa on kulunut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jari on elänyt Nokian mobiilikehityksen kultavuodet sekä sen jälkeisen myllerryksen. Compilen matkaan mies lähti neljä vuotta sitten.

Tuoreessa ohjelmistokonsultointiyrityksessä Jaria kiinnosti ihmisläheinen ote niin työn tekemiseen kuin työntekijöihinkin. Compilen ydinajatus alusta alkaen on ollut ”kunnolla tekeminen”. Mutta mitä se tarkoittaa?

“Kyse ei ole pelkästään koodista ja koodaamisesta, vaan siitä, että asioita mietitään aktiivisesti eri näkökulmista pitkällä aikavälillä. Aidosti kestävä ohjelmistokehitys syntyy ihmiset edellä. Tavoiteltaessa kestäviä ratkaisuja on otettava huomioon informaation valtava määrä. Me pyrimme antamaan konsulteille aikaa ja tilaa miettiä asioita mahdollisimman monesta eri lähtökohdasta.”

Compilessa kestävä ohjelmistokehitys on jaoteltu viiteen eri luokkaan: Inhimillinen, tekninen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen kestävyys.

“Näistä itseäni lähimpänä on inhimillinen kestävyys, jolla viitataan yksilön hyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin. Ohjelmistokehityksen keskiössä ovat ihmiset ja yhdessä projektissa saattaa olla valtava määrä ihmisiä ja erilaisia rooleja. Jokaista pitää ymmärtää kokonaisuutena, ei vain työsuoritteen tai työvelvoitteen näkökulmasta.”

Lue myös: Jotta Walk The Talk kerrankin tarkoittaisi sitä mitä pitää

Lue lisää Compilesta | Kokenut ohjelmistokehittäjä – hae meille töihin! | Ohjelmistokonsultointi

Seuraa meitä Linkedinissä niin tiedät aina, mitkä ovat ohjelmistokehityksen toimivimmat käytännöt juuri nyt.

eNPS-mittaus perustuu Fred Reichheldin kehittämään Net Promoter Score -mittariin, jolla alunperin tutkittiin yritysten asiakaskokemusta ja asiakastyytyväisyyttä. Myöhemmin sitä on alettu käyttää myös työntekijätyytyväisyyden tutkimiseen (e niin kuin employee + NPS).

Näin mittaus tehdään.

Kysymme työntekijöiltämme kerran kertaa vuodessa, että “kuinka todennäköisesti suosittelisit työpaikkaasi ystäville tai tutuille asteikolla 0-10?”. Sen jälkeen pyydämme tarkennusta avoimella kysymyksellä: ”mistä syystä annoit tämän tuloksen?”.

Niitä, jotka antavat luvuksi 9 tai 10, kutsutaan suosittelijoiksi. Niitä, jotka antavat luvuksi 0-6, kutsutaan kriitikoiksi.

eNPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden suhteellisesta prosenttiosuudesta kriitikoiden suhteellinen prosenttiosuus. Muut vastaukset saavat arvon 0.

Mittarin tulokset voivat olla mitä vain -100 ja +100 väliltä. Yli nollan nousevat tulokset ovat tyydyttäviä. +10 ja +30 välillä olevia tuloksia pidetään hyvänä, ja yli +50 olevia tuloksia pidetään erinomaisena.